Lahden Rakokiveen nousevan monitoimitalon rakennushankkeen yhteydessä toteutetaan myös Terve betonirakenteinen koulu -kehityshanke. Molempia voi seurata somessa tunnisteella #betonikuivuu. Niin, kuivuuhan se betoni seuraamattakin, mutta mikä siitä tekee erityisen kiinnostavaa?
Koulut ja monet muutkin julkiset rakennukset, materiaalista riippumatta, ylittävät uutiskynnyksiä useimmiten siinä vaiheessa, kun sisäilma ilmoittaa itsestään. Sisäilma on vähän niin kuin siivooja: kun se on hyvä, sitä ei huomaa. Huomiota se saa osakseen vasta ongelmien osuessa kohdalle. Rakokivessä on kuitenkin päätetty, että lopputulos on juuri päinvastainen. Hyvä sisäilma on se punainen lanka, joka kulkee mukana hankkeen kaikissa vaiheissa, tilauksesta, suunnittelusta ja rakentamisesta aina sisustukseen ja käytön aikaiseen ylläpitoon saakka. Ja siitä niin talon tekijät kuin käyttäjätkin haluavat sen olevan tunnettu.
Hyvän sisäilman saavuttaminen on toki monen tekijän summa, samoin kuin sen ylläpitäminenkin valmiissa rakennuksessa. Yksi yhtälön osasista liittyy rakennusmateriaaliin, tässä tapauksessa betoniin. Sen ominaisuuksiin kuuluu hidas kuivuminen. Kun Terve betonirakenteinen koulu -kehityshankkeen sloganiksi ja aihetunnisteeksi valikoitui #betonikuivuu, halusimme tehdä kuivumisen seurannan mahdolliseksi myös talon tuleville käyttäjille ja muille hankkeesta kiinnostuneille. Yhtenä ideana ilmoille heitettiin jopa betonin pintaan suunnattua livekameraseurantaa, mutta pian totesimme, että niin hidastempoisen draaman katseluun ei taida riittää edes tosifanin kärsivällisyys.
Betonin kuivumista monitoimitalon työmaalla mitataan kymmenillä antureilla, jotka lähettävät reaaliaikaista dataa rakentajille. Sen perusteella saadaan ensiarvoisen tärkeää tietoa muun muassa siitä, milloin kussakin tilassa on turvallista siirtyä seuraavaan työvaiheeseen. Tästä valtavasta määrästä numerotietoa julkaistaan soveltuva osa havainnollisissa mittareissa Rakokiveen.fi-sivustolla. Sieltä aivan kuka tahansa pääsee näkemään, miten kuivuminen edistyy ja mitä se aivan käytännössä työmaalla tarkoittaa.
Betoni ei homehdu
Betoni on siitä mainio rakennusmateriaali, että home ei sen pinnalla kasva. Näin ollen se ei itsessään aiheuta huonoa sisäilmaa. Sisäilmaongelmat betonirakennuksiin syntyvät vain välillisesti materiaaliin liittyen. Siksi betonirakentajankin täytyy olla tarkkana kaikissa työnsä vaiheissa.
Hitaasti kuivuvana se ei sovi hätäiselle rakentajalle, etenkään jos tarkoituksena on käyttää hyvin tiiviitä päällysteitä betonin pinnalla. Käytännössä tällaisia ovat kumi- tai muovimatot. Liian varhain asennetut tiiviit päällysteet hidastavat kuivumista entisestään niin, että kosteus jää muhimaan betonin ja pinnoitteen väliin. Jos tiiviisiin lattianpäällysteisiin päädytään, niiden alla on syytä käyttää riittävän paksua, matala-alkalista tasoitetta, joka pienentää riskiä sekä liiman että itse päällysteen vaurioitumiseen ja siitä aiheutuviin ongelmiin.
Rakokivessä mitään tällaisia riskejä ei oteta, sillä sinne ei ole valittu hengittämättömiä pintamateriaaleja lainkaan. Normaalit maalit ja tasoitteet päästävät vesihöyryä lävitseen paljon nopeammin kuin kuivuva betoni ehtii tuottaa, eikä kosteutta näin ollen jää pinnoitteen alle. Tarpeen tullen betonin kuivumista voi toki myös nopeuttaa koneellisesti tai esimerkiksi Deltapalkeissa käytettävien lämmityslankojen avulla. Lisäksi on olemassa nopeammin kuivuvia betonilaatuja.
Tarkkaa silmää betonirakentajalta vaaditaan myös, jos rakennuksessa käytetään ontelolaattoja. Tällöin on tärkeä varmistaa, että onteloiden vesireiät pysyvät avoimina pintavalmistusvaiheeseen saakka. Sillä estetään veden jääminen onteloihin. Vaikka laattoihin porataan vedenpoistoreiät aina jo tehtaalla, ne saattavat tukkeutua työn aikana, esimerkiksi jälkivalujen takia. Vaikka vesi ei riko betonia, se voi aiheuttaa ajan mittaan ikäviä ja hankalasti korjattavia värjääntymiä kattopintaan.
Sisäilman laadun kannalta rakenteiden ilmanpitävyys on erittäin tärkeä ominaisuus. Moni haikailee rakennusten vanhanaikaisen hengittävyyden perään, mutta uudiskohteissa ei todellakaan ole sama, mistä ilma kulkee. Vuotokohdista läpi puskevaa ilmaa ei voi puhtaaksi kehua, joten vain tiiveydellä voidaan varmistaa, että rakennuksen tuloilma kulkee oikeaoppisesti ilmanvaihtolaitteiston kautta. Rakokivessä luuppi suunnataankin itse rakenteiden lisäksi myös niiden liitoksiin, kuten elementtien välisiin liitoskohtiin, ikkunoiden ja ovien runkoliitoksiin sekä erilaisiin läpivienteihin. Tärkeä seikka on niin ikään betonirakennuksen hyvä lämpöviihtyvyys, joka on olennainen tekijä hyvän sisäilman kriteereissä.
Kysymykseen, miksi tämä monitoimitalo rakennetaan juuri betonista, on helppo vastata. Kaikki hankkeen osapuolet, aina tilaajasta talon käyttäjiin saakka, pitävät betonia luotettavana materiaalina ja betonirakentamiseen liittyy hyvin vähän riskejä. Lisäksi betoni on pitkäikäinen materiaali; vielä tällä hetkellä ainoa, jolle voidaan tehdä käyttöikäsuunnittelu. Tyypillisesti käyttöikä suunnitellaan 50 vuoden mittaiseksi. Se saattaa kuulostaa lyhyeltä, mutta käytännössä se tarkoittaa rakennukselle noin 150 vuoden elinikää. Uskallan siis hyvällä omallatunnolla luvata, että Rakokiven monitoimitalon käyttöikä ei jää betonin kestävyydestä kiinni.
Jussi Mattila
TkT, Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja